Kriittiset raaka-aineet ja EUn raaka-aineviikko

Jyri Hanski, Päivi Kivikytö-Reponen 18.12.2023

Kokemuksia EU:n raaka-aineviikoilta – Kriittisten raaka-aineiden merkityksen kasvu EU:n politiikkatoimissa ja yritysten puheenvuoroissa

Raaka-aineet ovat aiheena esillä erityisesti vihreän siirtymän yhteydessä, sillä esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto, sekä teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen nielevät paljon uusia raaka-aineita. Osa raaka-aineista on EU:ssa jo vuosia arvioitu kriittisiksi. 

Euroopan vuotuiset raaka-aineviikot järjestettiin Brysselissä 13.–17. marraskuuta. Tällä kertaa tilaisuuden pääsisältönä oli kriittisten raaka-aineiden säädöksen ehdotus, joka hyväksyttiin EU-parlamentissa 13.11. ja etenee nyt jäsenvaltioiden hyväksyttäväksi. 

EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös

Kriittisten raaka-aineiden säädöksen keskeisin näkökohta on kriittisiksi ja strategisiksi luokiteltujen raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen. Säädös asettaa konkreettisia tavoitteita EU:n piirissä tapahtuvalle kaivostoiminnalle (10 %), prosessoinnille (20 %) ja kierrätykselle (25 %). Lisäksi pyritään vähentämään riippuvuutta yksittäisiin tuottajavaltioihin. Uusimmassa kriittisten raaka-aineiden listan päivityksessä myös alumiini ja synteettinen grafiitti lisättiin strategisten raaka-aineiden listalle. 

Parempi tilannekuva raaka-aineiden saatavuudesta

Alustuksissa korostui tarve paremman ja jopa reaaliaikaisen tilannekuvan saamiseksi jäsenvaltioiden, EU:n ja globaalin tason raaka-ainemarkkinoista. Eurooppalaiset tutkimuskeskukset perustavat raaka-aine- ja materiaaliobservatorioita tavoitteenaan tuottaa julkisille toimijoille, yrityksille ja kansalaisille reaaliaikainen käsitys raaka-ainemarkkinoista. Tällainen on esimerkiksi OFREMI, joka tukee erityisesti ranskalaista teollisuutta raaka-aineisiin ja niiden arvoketjuihin liittyvässä päätöksenteossa. Pyrkimyksenä on paremman ymmärryksen luominen raaka-aineiden toimitusketjuista ja niiden mahdollisten disruptioiden ennakointi. Yrityksiä halutaan tukea raaka-aineriskien hallinnassa, ja toisaalta korostetaan toimitusketjujen läpinäkyvyyttä. Säädös tulee vaatimaan suuria yrityksiä arvioimaan säännöllisesti strategisten raaka-aineiden toimitusketjuihin liittyviä riskejä. 

Vihreän siirtymä ja uuden osaamisen tarve

Vihreällä siirtymällä on huomattava vaikutus raaka-ainetarpeen kasvuun. Vastaavasti myös uutta työvoimaa tarvitaan edistämään vihreää siirtymää ja vastaamaan sen haasteisiin. EIT Raw Materials:n mukaan Eurooppa tarvitsee noin 1,2 miljoonaa osaajaa, sekä uusia kaivos- ja raaka-aineiden prosessointiin liittyviä tuotantoinvestointeja.  

Kaivostoiminnan, prosessoinnin ja kierrätyksen lisääminen EU:ssa

Vastaaminen kriittisten raaka-aineiden säädöksen tarpeisiin edellyttää kaivostoiminnan, prosessointilaitosten ja kierrätyskapasiteetin merkittävää lisäystä EU:ssa. Keinona kaivostoiminnan lisäämiseen esitettiin muun muassa lupamenettelyn nopeuttamista huomioiden kuitenkin alkuperäiskansojen asema, sosiaaliset vaikutukset ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Eurooppalaisille kaivoksille asetetaan tiukat sosiaaliset ja ympäristövaatimukset, ja samoja ehtoja tulisi noudattaa myös Euroopan ulkopuolisissa kaivoksissa. Myös prosessointi- ja kierrätyslaitosten lupamenettelyä pyritään nopeuttamaan. 

Vähennetään riippuvuutta Kiinasta

EU pohtii keinoja vähentää riippuvuutta Kiinassa tuotetuista raaka-aineista ja prosessoiduista materiaaleista. Tämä sisältää oman (EU:n sisäisen) tuotannon lisäämisen, strategiset suhteet luotettaviin kumppaneihin, kuten suurella delegaatiolla paikalla Brysselissä olleeseen Kazakstaniin, sekä varastoinnin ja huoltovarmuuden merkityksen. Kiertotalouden rooli korostuu kierrätyksen ja substituution kautta, ja innovatiiviset kiertotalouden hankkeet voivat nousta kriittisten raaka-aineiden säädöksen strategisiksi projekteiksi. 

Johtopäätökset

Tilannekuvan lisääminen näyttää olevan erityisen tärkeää raaka-aineiden saatavuuden ja tarpeen ymmärtämisessä ja ennustettavuudessa. Hyvänä esimerkkinä on raaka-aineviikoilla esitetty OFREMIn ja DERAn yhteistyössä tehty galliumin ja germaniumin saatavuuteen liittyvien riskien arviointi. Tilannekuva on lisäksi dynaaminen, joten raaka-aineiden arvoketjujen mallinnukselle on tarvetta. Näkisimme Suomessakin tarpeen materiaaliobservatorioiden kaltaiselle toiminnalle saatavuuden ja riskien arviointiin.  

Tällä hetkellä VTT osallistuu paremman tilannekuvan luomiseen monissa projekteissa:  

  • Suomen Akatemian rahoittama Govermat pyrkii mallintamaan sähköisen liikkuvuuden raaka-ainetarpeita ja kuinka kiertotalouden keinoin voidaan vastata lisääntyvään raaka-ainetarpeeseen. 
  • EU-rahoitteinen SCRREEN-projektikokonaisuus tukee EU:n kriittisen raaka-aineiden arviointia, tuo yhteen kriittisten raaka-aineiden asiantuntijat ja tukee EU:n raaka-aineisiin liittyvää politiikkaa. SCRREEN oli näkyvästi esillä omassa sessiossaan raaka-aineviikkojen päälavalla.  

 

Jyri Hanski, VTT –  LinkedIn
Jyri tutkii raaka-ainevirtojen mallinnusta ja kiertotalousstrategioiden potentiaalia Govermat – ja SCRREEN – projekteissa. 

Päivi Kivikytö-Reponen, VTT – LinkedIn 
Päivi on tiiminvetäjä teollisen kiertotalouden tiimissä, jossa kehitetään dynaamista materiaalivirtojen mallinnusta ja tehdään kriittisiin raaka-aineisiin liittyviä selvityksiä. 

Scroll to Top